Kesälomani alkoi. Lähdimme Poikasen kanssa kahdestaan mummolaan pariksi päiväksi. Tuntui hyvältä saada Mieheen hieman etäisyyttä. Tuntui hyvältä saada edes hieman vaihtelua.
Kaukana Miehestä hengitin hieman helpommin. Tiesin, että jossain odotti ratkaisu, päätös. En vain vielä tiennyt missä ja minkälainen. Ja milloin löytäisin sen. Ja olisiko sekään hyvä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Luin juuri blogisi kokonaisuudessaan, ja toivon sinulle ennen kaikkea voimia ja päättäväisyyttä. Kirjoitat hienosti. Voisin nähdä blogisi jopa kirjana!
Kiitos :)
Lähetä kommentti