Ensimmäisen naisen näkemys avioliitosta ja elämästä toisen naisen jälkeen
keskiviikko 16. heinäkuuta 2008
Kun hymy ei tartu
Mies alkoi olla paremmalla tuulella - tyytyväinen ja hymyilevä. Minua hänen hymynsä ärsytti - kuinka voit hymyillä, vaikka hetki sitten olit valmis särkemään kaiken?
3 kommenttia:
Anonyymi
kirjoitti...
Mikä on aika mikä pitäisi tekoaan katua, jos on yhdessä päätetty, että jatketaan eteenpäin ja yritetään uudestaan? Onko ylipäätään mahdollista antaa anteeksi vai tuleeko toisen osoittaa syvää katumusta tietty aika ja elää kurjana olemassaoloaan anteeksipyydellen?
Kyse on oikeastaan siitä, että asian käsittely menee eri tahtiin - siinä missä Mies halusi jo unohtaa koko asian, sen kuinka paha olo minulla oli (mutta edelleen kuitenkin pitää itse yhteyttä toiseen), minä vasta prosessoin asiaa ja tietyiltä osin ensimmäistä kertaa tajusin mitä on tapahtunut ja mihin kaikkeen se vaikutttaa.
Yhdessä oli päätetty yrittää, mutta päätös on vasta alku. Se ei vielä tarkoita, että kaikki olisi taas hyvin.
Kiitos selvennyksestä. Edelleen ihmettelen miten hyväksyvä olet ollut tuon yhteydenpidon suhteen heidän välillään. Luulisi, että se on vaikeuttanut paranemista koko ajan, kun toinen ei tajua miten paljon se sattuu. Toivottavasti käytitte/käytätte ammattiapua myös, siinä saa asiat purkaa eri tavalla ja ammattilainen osaa purkaa tilannetta. Voimia.
Tämä tarina ei kulje reaaliajassa. Kirjoitin sen vuoden päästä siitä kun elämääni tuli ihminen, jota en siihen halunnut. Toinen nainen. Hänen tulonsa jälkeen elämä muuttui.
3 kommenttia:
Mikä on aika mikä pitäisi tekoaan katua, jos on yhdessä päätetty, että jatketaan eteenpäin ja yritetään uudestaan? Onko ylipäätään mahdollista antaa anteeksi vai tuleeko toisen osoittaa syvää katumusta tietty aika ja elää kurjana olemassaoloaan anteeksipyydellen?
Kyse on oikeastaan siitä, että asian käsittely menee eri tahtiin - siinä missä Mies halusi jo unohtaa koko asian, sen kuinka paha olo minulla oli (mutta edelleen kuitenkin pitää itse yhteyttä toiseen), minä vasta prosessoin asiaa ja tietyiltä osin ensimmäistä kertaa tajusin mitä on tapahtunut ja mihin kaikkeen se vaikutttaa.
Yhdessä oli päätetty yrittää, mutta päätös on vasta alku. Se ei vielä tarkoita, että kaikki olisi taas hyvin.
Kiitos selvennyksestä. Edelleen ihmettelen miten hyväksyvä olet ollut tuon yhteydenpidon suhteen heidän välillään. Luulisi, että se on vaikeuttanut paranemista koko ajan, kun toinen ei tajua miten paljon se sattuu. Toivottavasti käytitte/käytätte ammattiapua myös, siinä saa asiat purkaa eri tavalla ja ammattilainen osaa purkaa tilannetta. Voimia.
Lähetä kommentti