Minä ajattelin paljon kriisin alkuaikaa, niitä ensimmäisiä päiviä. Minun oli ajateltava asiaa jokaisesta kulmasta, jonka keksin. Aina vain uudelleen.
Emme kuitenkaan juurikaan enää puhuneet asiasta. Mies ajatteli paljon suoraviivaisemmin kuin minä - se mikä on kerran keskusteltu, on keskusteltu, eikä siihen tarvitse palata enää.
Mutta minä halusin palata. Tai en minä halunnut. Mutta minun oli pakko.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti