maanantai 30. kesäkuuta 2008

Kysymyksiä ilman vastauksia

Kauniin päivän jälkeen Poikanen nukkui, mutta minä mietin.

Mies valitsi meidät. Mutta ei se vielä tarkoittanut, että me olisimme taas me. Se tarkoitti ainoastaan sitä, että saatoimme yrittää sitä. Että meillä oli mahdollisuus.

Yhteinen tulevaisuus tuntui kuitenkin hyvin hataralta ja epävarmalta. Halusinko jatkaa elämääni sellaisen miehen kanssa, joka oli valmis vaihtamaan minut lyhyeen tuttavuuteen? Voisinko jatkaa, vaikka haluaisin? Voisinko ikinä luottaa? Mieheen tai ylipäänsä keneenkään.

Ei kommentteja: