Ystävä kyseli joko olen etsinyt asuntoa. Sanoin miettineeni asiaa, vaihtoehtoja. Ystävä patisti tekemään muutakin kuin miettimään - ettei kävisi niin, ettei olisikaan paikkaa mihin muuttaa.
Laitoin siis hakemuksen kaupungille. Hämmästyksekseni jo seuraavana päivänä minulle tarjottiin asuntoa. Minä otin sen. Olisi ainakin paikka, mihin muuttaa.
Kahden kuukauden kuluttua olisin yksinhuoltaja kaupungin vuokra-asunnossa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Aletaankos kohta olla jo reaaliajassa?
-milli-
Kyllähän se reaaliaika alkaa lähellä olla. En tiedä mitä sitten teen tämän blogin suhteen, kun teksti ja reaaliaika kohtaavat toisensa.
Eivät ne tunteet siihen lopu vaikka reaali ja menneisyys kohtaisivat. Minulle tuli ensin jonkinlainen tyhjyys ja samalla rauha, kun se päivä koitti, mutta silti oli paljon käsiteltävää. Ja kun uusi elämä alkoi pyörimään, niin tuntui kuin olisi syntynyt uudestaan. Monta kertaa kuitenkin oli toivoton olo.
R.
No älä nyt ainakaan heti lopeta, olisi mukava kuulla miten voit ja jakselet edelleenkin =))
-milli-
Lähetä kommentti